14. helmikuuta 2014

Hiljaa nyt mennään mut henkiin sä jäät

Ystävänpäivä on kyllä vähän schmystävänpäivä, koska ystävänpäivä on oikeesti joka päivä, mutta en silti sano ettenkö ilahtunut aamulla ihan suunnattomasti, kun posti kolahti eteisen lattialle ja löysin paketista Ameriikasta asti saapuneen suklaasuukkolähetyksen. Awwww!


Tutut, joita näin ystävänpäivänä: aviomies, äiti ja isi. Heppu sanois tähän että #napanuora, mä sanon että #ilovemyparents. :)

Aamupäivän vietin saikulla sairastavan hepun (miesflunssa tarttui!) kanssa kotona Benedic leffoja katsellen, iltapäivällä kävin ensin isin kanssa Café Artissa minttuteellä ja sitten äitin kanssa Oscarissa herkuttelemassa blineillä ja siianmädillä. Kyljessä italialaista valkoista. Hellurei miten hyvää.


Kotimatkalla kaupan edessä juopunut nuorimies sanoi ystävälleen ei mulla siis muuten mikään kiire olis mut muija suuttuu, ja pienen matkan päässä portaalla istui tyttö soittamassa huuliharppua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano sää kans!