16. elokuuta 2012

Time was all we had but it was never ours to keep

Ai että kun täällä Helsingissä on kivaa!

Tänään huristelin ympäri pääkaupunkiseutua kävellen, metrolla, lähijunalla, bussilla ja raitiovaunulla. On meinaan mistä valita (suosikkini on raitiovaunu). Uima-altaassa etenin myös potkimalla ja kauhomalla. Mikäs siinä, olympia-allas huijaa omankin kroolinpärskytyksen tuntumaan mestaruusluokan urheilulta.


Tänään myös sain kaasotrion täyteen, kun kysyin rakasta ystävääni avukseni suuren päivän valmisteluissa ja lähelleni h-hetkellä. Suostui, mokoma, ja sitten itkettiin molemmat.


Tänään myös mietin, miten kurjaa on se, etten millään ehdi viikon aikana tehdä täällä Helsingissä kaikkea mitä etukäteen kaavailin. Tällä kertaa väliin jäänevät elokuvien päivänäytös (katsomislistalla oli ainakin ranskalaisia ja italialaisia uutuuksia), kokopäiväinen kahviloissa lorvailu ja lenkki Töölönlahden rannalla. Mutta sitten mietin myös, miten paljon ystäviä olen jo ehtinyt nähdä, tehdä kaikkea hauskaa ja kulkea vierailla kaduilla niin kuin tuntisin ne - ja mitä on suunnitelmissa vielä parin viimeisen päivän aikana. Sushia, sisustuskauppoja ja italialaista livemusiikkia noin esimerkiksi. Et aika hyvin on pullat suussa kuitenkin.


Ihan hirmu kivaa täällä Helsingissä. Vielä kun heppu olis mukana. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano sää kans!