30. heinäkuuta 2012

Mummi ja minä

Remppahässäkän melkein kivoin askare: ikkunanpesu. Hauskaa hommaa (suorastaan riemukasta välittömästi kättensä jälkien näkemisestä viehättyvälle sisäiselle perfektionistilleni), etenkin mansikkamarengin tuoksuisella tiskiaineella!


Lauantain häähumussa napatuista kuvista melkein kivoin: mummi ja minä!


Bonuksena Instagramin melkein kivoin filtteri: Earlybird! :D

28. heinäkuuta 2012

Jos tahdot nähdä, mitä on valo, pysy luonani kesään

Rakas blogi, 

olen pahoillani siitä, miten harvoin ja pintapuolisesti olen ehtinyt äärellesi kesän mittaan. On vain ollut niin paljon touhua ja menoa, että koneen äärellä muuten kuin ohimennen vietetyt hetket ovat olleet vähissä. Ja eikö se sentään ole kesällä ihan ookoo?

Sama tulee jatkumaan vielä hetken. Tänään tanssin enoni häitä, huomenna juhlin ystävän läksiäisiä, maanantaina huhkin remontin viimeisiä silauksia ja käyn ensimmäistä kertaa personal trainerin kanssa kuntosalilla (!!!), tiistaina lähden Helsinkiin josta palaan perjantaina, ja sitten onkin enää viikonlopun verran lomaa jäljellä.

Niin että voihan hyvin, nauti helteisestä viikonlopusta, katso olympialaisia ja syö jäätelöä, sellaisesta aidosta vanhanajan vohvelista,

terveisin kesä-Duussi


26. heinäkuuta 2012

Tukholma - Pariisi

Olin kyllä Tukholmaan lähtiessäni tietoinen (suom. lukenut blogeista) siitä, että kaupunkiin on viime visiitin jälkeen avattu Laduréen makaroonitaivas, mutta en laittanut osoitetta ylös. Ajattelin, että jos putiikki tulee vastaan, voihan siellä piipahtaa, mutta tuskin sen perässä kannattaa erikseen karttaa kaivella esiin.


Ja kuinkas sitten kävikään: kun tupsahdin ulos Grev Turegatanin Filippa K:lta (siitä isosta ja hauskan sokkeloisesta, joka on oma lemppari-Filippani Tukholmassa), siinähän se oli vastapäätä. Ja ei kun sisään.


Olin juuri syönyt lounaaksi suklaamuffinssin (kuka väittää, että aikuisuus on tylsää!), eikä napaan juuri sillä hetkellä mahtunut enempää makeaa, joten päätin ostaa kotiintuomisiksi kuuden macaronin pakkauksen. Valinta oli lähes mahdoton, mutta roosaan boksiin (niitäkin oli kolmea väriä!) päätyivät vaniljainen, kirsikkainen, mansikkavaahtokarkkinen, suklainen, kahvinen ja ruusuinen minileivos.


Kiesus miten hyviä. Vähän eri luokkaa kuin Stockan kuivat käntyt... mutta toki samaa luokkaa kuin pariisilaiset versiot. ;) Uskomatonta ja ihanan ylellistä, miten noissa pikkuisissa pyörylöissä on niin paljon aitoa, tunnistettavaa, ihanaa makua!

24. heinäkuuta 2012

M/S Amorella Ship Style

Hälsningar från Stockholm! Isä-tytär-matka oli jälleen kerran erinomaisen onnistunut; kaupunki oli kaunis, ihmiset mukavia, ruoka hyvää ja mukaan tarttui ilostuttavia tuliaisiakin - tästä kaikesta lisää lähitulevaisuudessa kuvien kera.

Duussilassa harvoin nähdään muatiblogeista tuttuja päivän asuja, mutta eilen satuttiin nappaamaan laivalla poseeraukset, joissa näkyy isän ja tyttären paluumatkan asuvalinnat. Tässäpä siis tyylinäytteitä suoraan mereltä!


Duussi, 30: farkut Tiger of Sweden - t-paita Hope (uusi, Tukholmasta!) - neuletakki Nümph (laivalla on aina vähän viileä...) - sandaalit Eder Shoes - laukku Aldo


Isi, 61: farkut Cheap Monday (uudet, Tukholmasta!) - pikeepaita Boss - farkkutakki Diesel - kengät Rintamaa

Meniks esittely nyt oikeaoppisesti? :D

Kiinnostaisikohan teitä joitakuita nähdä omia tai läheisteni asuvalintoja joskus toistekin? Vaikka en ole tottunut raportoimaan blogiin vaatekaappini sisällöstä tai muutoinkaan kerskumaan pettämättömällä tyylitajullani, kyllä mulla yleensä joka päivä jotain on päällä kuitenkin... :)

22. heinäkuuta 2012

Don't know why I didn't come

Paitsi että tiedän kyllä vallan hyvin, miksi en ole tulossa tänään Pori Jazzeille kuuntelemaan sinua, oi ihanin Norah.

Siksi, että lähden isin kanssa illistelemään, juomaan roseeta ja kuljeskelemaan Söderin katuja perinteiselle isä-tytär-kesäretkelle Tukholmaan! Hej hoppsansaa!

19. heinäkuuta 2012

Tiedän värin taivaan

Meinasin kirjoittaa tähän siitä, miten ihmeellisen kirkas onnentunne ihmisen valtaa, kun istuu saunan jälkeen hiukan ennen puoltayötä pyyhkeeseen kääriytyneenä laiturin rappusilla ja katselee unille hämärtyvää merimaisemaa, jonka hiljaisuuden rikkoo ainoastaan saunasta kantautuva veden loiskuttelu. Ja kun tietää, että kohta kiivetään yhdessä oman sulhasen kanssa rappuset ylös mökkiin iltapalalle.

Mutta tajusin, että eihän mun tartte semmoista sen tarkemmin kuvailla. Kyllä toinen suomalainen tietää. :)


17. heinäkuuta 2012

I'm staying out for the summer, playing games in the rain

Kuumottavia kysymyksiä: 

Pärjääkö remppakoti pari päivää keskenään? Tarkeneeko meressä uida? Miltä grilliruoka maistuu? Pureeko hyttynen? Pystyykö paljussa sukeltamaan? Paistaako aurinko edes minuutin yhtä soittoa? Kuinka paljon viiniä mahtuu kahvikuppiin? Tarkeneeko Turun edustan saaristossa vähemmissä vaatteissa kuin viikko sitten ulkosaaristossa?


Näihin ja muihin mieltä askarruttaviin seikkoihin vastaukset selviävät kohta! Heippa! :)

16. heinäkuuta 2012

Tears stream down your face when you lose something you cannot replace

(Okei, otsikkovalinta on ehkä hiukan turhan dramaattinen - vaikka kyllä tää asia on ainakin parin kyyneleen arvoinen! :D Nimittäin...)

Ollaan hepun kanssa harvoin niin tiukasti eri mieltä mistään kuin nyt. Meille on jo monta yhdessä asuttua vuotta tullut joka päivä Hesari. Nyt kuitenkin heppu perheen sanomalehtivastaavan oikeudella päätti, että tällainen peli saa riittää, ja vaihtoi tilauksen sellaiseksi, että arkena lehden voi lukea iPad-sovelluksena ja lauantaina & sunnuntaina perinteisenä paperiversiona.

Ja minä sanoin tähän että plöö.

Tänään lehti sitten puuttui aamiaispöydästä ekan kerran. Okei, mulla oli vielä perjantain Nyt-liite lukematta joten selailin sitä, mutta... plöö.


Mulla ei toki ole mitään iPadia vastaan (joskaan en ole laitteeseen erityisemmin koukussakaan), mutta oma pointtini asiassa on se, että vietän muutenkin kaikki päivät tietokoneen ääressä, joten haluaisin pitää digiasiat pois vähintäänkin ruokapöydästä. Oma työpäivärutiinini on muotoutunut sellaiseksi, että olen lukenut Hesarin arkisin yleensä puolenpäivän maissa, kun siirryn keittiön pöydän ääreen pitämään voileipien ja teemukillisen mittaisen tauon. Voin toki lukea lehden edelleen samassa vaiheessa päivää - mutta nyt se pitää tehdä iPadilta. Tietokoneen äärestä iPadin ääreen. Plöö.

Koin kaiken uhallakin tarvetta purkaa asian tänä surullisena merkkipäivänä blogiini, vaikka ehdin jo luvata hepulle, että olen purnaamatta ja muutenkaan hiiskumatta aiheesta kuukauden ajan - annan uudelle tekniikalle reilun, ennakkoluulottoman mahdollisuuden. Ties vaikka digilehden selaaminen voileipäsormilla ja tomaatinsisustan tiputtelu iPadin päälle olis oikeinkin mukavaa.

Plöö.

15. heinäkuuta 2012

Poika vuoden takaa













Mä olin tuolla. :)

Take Thatin Kööpenhaminan-keikasta on tänä iltana tasan vuosi. 15.7.2011 aika lailla näihin kellonaikoihin istuin tuntemattomien ihmisten vieressä Parkenin sivukatsomossa ja lauloin, heiluin, huusin, nauroin, itkin ja nautin ihmeissäni ja kiitollisena siitä että kaikkien aikojen lempibändi oli vihdoin elävänä silmien edessä. Keikan jälkeen kävelin kivojen norjalaistyttöjen kanssa koko matkan halki sateisen kaupungin hotellille, jossa ystävät jo odottivat keikkakuulumisia - ja seuraavaa aamua, jolloin hypättiin fillareiden selkään ja suunnattiin kuuden tytön riemusta kuplivana letkana kohti Parkenia. Saatiin kämmenselkiin numerot, jotka oikeuttivat eturivin paikkoihin, ja vietettiin koko päivä stadionin nurkilla jännityksestä soikeina auringosta ja hyvästä seurasta nauttien,

kunnes sitten kävi niin kuin kävi ja keikka peruttiin Robbien ruokamyrkytyksen takia 5 minuuttia ennen kuin oltais päästy sisään. No, meillä oli muuten aivan mahtava reissu ja saatiin lippurahatkin syksyllä takaisin, mutta eiseny ihan korvannut sitä, mitä missattiin... Ja kun tuo jälkimmäinen keikka oli se alkuperäinen, jonka loppuunmyymisen takia edellisen illan show järjestettiin, voi arvata että mun ystävien lisäksi Kööpenhaminassa oli tuona iltana muutama kymmenentuhatta pettynyttä fania.



Mutta: mä olin siellä. Jos pitäis sanoa että oliks parasta vai parasta, niin sanoisin että oli parasta. :)

14. heinäkuuta 2012

Remppa: original soundtrack


Mä haluun vaan rakastaa
ja tulla rakastetuksi
mä haluun vaan pois täältä talveksi matkustaa

Mä haluun vaan rakastaa
ja tulla rakastetuksi
mä haluun vaan kämpän josson lautalattia

13. heinäkuuta 2012

She likes electro, I don't know much but I pretend to know (I used to breakdance, though)

Se on nyt kuulkaapa semmoinen juttu että

lomalla viimeinkin voin ottaa iisimmin!

Takana aikamoinen duunikevät, edessä kolme viikkoa lomaa. Paitti yks pikku työjuttu täytyy tehdä jossain välissä, mutta siihen menee alle päivä joten sitä ei oikeastaan lasketa. Noin muuten luvassa on mökkeilyä, Tukholmaa, häätansseja, Bruce Springsteeniä, kesäteatteria, mansikoita, jätskiä, kuohuvia juomia, uimista, unohtuikos jotain...

Ai niin: remontointia. :D Heppu on ahertanut uudessa kodissa jo viikon päivät, ja itsekin pääsen vihdoin tänään harjoittelemaan vasaralla sormeen lyömistä. Kylppäriremonttia odotellessa ehditään laittaa paikkoja muuten kondikseen: maalaamista, tapetointia, kaappien asennusta, siivoamista - ja parketin alta löytyneen vanhan lautalattian hiomista ja lakkaamista!

Hip hip, hilpeetä viikonloppua, tanssilattialla tavataan! :)

9. heinäkuuta 2012

Para-para-paradise

Freelancer-elämän parhaita puolia: liikkuva toimisto. Tänä aamuna läppäri, piuhat, kuulokkeet, dongle ja mokkula matkasivat kassissani bussilla, taksilla ja yhteysaluksella Paraisten ja Nauvon kautta pariksi päiväksi ulkosaaristoon. Niinpä, tulla nyt rikkomaan saaren rauha ja hiljaisuus tietokoneen hurinalla ja näppiksen nakutuksella ja ylipäätään edes ajatuksella kaupungin töistä - mutta jos kerran töitä täytyy tehdä ennen kuin lomalle pääsee, onhan se aika luksusta saada tehdä niitä tällaisissa maisemissa. (Powered by aurinkopaneeli.)


Kyl mää sen sanon et täällä vaan ihmisen kelpaa. Kun verannan pöydän ääressä istuessaan nostaa katseen ylös ruudusta ja vilkaisee vasemmalle, näkee tämmöisen maiseman. Puut, kalliot ja meren, jonka hyrskyt ja tyrskyt ehtivät jo ihanasti kastella hiukset suolaisiksi aamupäivän verkkojenlaskureissulla.


Päiväverkkojen saalis, 11 ahventa, kävi rannassa savustumassa ja maistui käsittämättömän hyvältä. Asiat ovat täällä jotenkin ihanan yksinkertaisia. Eikä tarvitse kolmeen päivään katsoa peiliin - ellei sitten halua nähdä miltä näyttää kun hymyilee. :)

6. heinäkuuta 2012

Perjantaipiristys



Kirjasta Tytöissä on voimaa [Ashley Rice]

Loistavaa viikonloppua, tytöt ja pojat! :)

5. heinäkuuta 2012

You can make me zen again

Kun on semmoinen päivä, että ulkona helle liimaa pyöräilykypärän otsaan ja raskaiden kauppakassien kantaminen nälkäisenä pyörätelineeltä sisälle tuntuu masentavan suurelta henkilökohtaiselta ponnistukselta, vaikka tietääkin että kassissa on Stockan myslileipää jota pääsee ihan kohta haukkaamaan, mutta tietää myös että sen jälkeen joutuu taas tekemään töitä eikä voi päivittää Facebook-statukseksi "lompsis" vielä moneen päivään ja tietää että siihen taas on syy ihan vain itsessä, ja mahakin on niin vimmatun kipeä (samasta syystä kuin minkä takia kuka tahansa ikipositiivi saattaisi erehtyä vuodattamaan tällaisen nurinalistan),

on erittäin hyvä asia, että kaapissa on zen-teetä.


Vielä pitäisi päättää, onko se hyvä vai huono asia, että aina heti teepaketin nähdessäni pääni sisäinen radio soittaa Atomic Kittenin hittiä vuosituhannen vaihteen tienoilta. Ehkä mieluummin kuuntelisin tässä yhteydessä jotain japanilaista lilluttelua, joka kertoo kainoista neitosista, jotka maalaavat tussipiirustuksia tuoksuvista kirsikankukista haaveillen omasta näyttelystä pienessä taidegalleriassa.




4. heinäkuuta 2012

And I won't give in because I choose to thrive

Niin paljon kuin Musesta tykkäänkin, ottaisin tämän nyt pari päivää päässä soineen biisinpätkän tilalle mieluummin jonkin toisen... Alkaa tulla jotenkin alistunut olo, kun korvien välissä kaikuu repeatilla tasan yksi säe Take a Bow'sta: pay, you must pay, you must pay for your crimes against the earth. Mitä mää muka oon tehny! :D

Mut jee Musen suhteen on tälle vuodelle vielä paljon odotettavaa: muutaman viikon päästä alkavat Lontoon olympialaiset, joiden tunnarina soi uunituore rocksinfonia - ja joulukuulle on plakkarissa liput loppuunmyydylle Hartwallille! Että ihminen pääsee jo neljättä kertaa näkemään yhden suurimmista lempibändeistään livenä, ohan se aika huippua. Näin etukäteen varovasti arvelen, että tää olympialaispäräytyskin saattaa kuulostaa livenä suhteellisen vakuuttavalta. Ja luulis urheilijoidenkin saavan ytyä lihaksiinsa näistä musiikillisen voimainponnistuksen minuuteista!



Vielä kun Take That pyöris täälläpäin yhtä usein kuin Muse... tai edes ikinä. :D No, onneksi olympialaisten aikaan on odotettavissa herkkua silläkin rintamalla: TT on yksi päättäjäisten esiintyjistä! Jeeeeeeee! Robbie meni ja peruutti oman osallistumisensa ihan vastikään, kun tajusi että vaimo saattaa synnyttää juuri niihin aikoihin, mutta tähän tietoon muu nelikko nähdään silti lavalla. Sanoinko jo: jeeeeeeee!

3. heinäkuuta 2012

Junior lives for a lullaby

Ohhoh! Jo kuukauden kolmas päivä menossa, eikä perinteistä kalenteripostausta vielä näy. On, katsokaas, ollut kiireitä: heinäkuun ensimmäisenä eli sunnuntaina piti nukkua bileillan jälkeen pitkään ja kuunnella Lasse Kurjen puolenpäivän poppi-ihanuuksia radiosta, käydä leffassa rokkaamassa ja muistelemassa Nykissä nähtyä musikaalia ja illalla vielä jännittää futisfinaalia (byhyy Italia, mutta Espanja pelas kyllä niin hienosti että voitosta ei lopulta voi olla kovin katkera - vaikka olikin ikävää, että matsin ratkaisi Italian hyytyminen Mottan loukkaantumiseen eikä varsinainen tasa-arvoisista lähtökohdista pelattu peli). Maanantaina taas oli tärkeää tehdä töitä, seota Skanssin alennusmyynneissä, vesijuosta äitin kanssa ja halia pikkuruista kummityttöä, joka tupsahti illalla kylään.

Mutta tässä sitä vihdoin ollaan - hei heinäkuu! :)


Heinäkuu tietää meidän taloudessa perinteisesti sitä samaa mitä varmaan useimmilla suomalaisilla: kesälomaa. Heppu sanoo lompsis jo tämän viikon perjantaina, itselläni on sen verran töitä kalenterissa, että joudun painamaan hommia todennäköisesti vielä ensi viikon. Kaikki on nyt itsestäni kiinni: mitä nopeammin teen työt alta pois, sitä nopeammin pääsen lomalle. Niin että blogi kiinni ja tekstittämään siitä! :D

Duussilakin palaa heinäkuun aikana toivon mukaan lähemmäs päiväjärjestystä, kun kesäkuun ajan rullannut Photo a day -kuvahaaste päättyi. Eipä juuri tullut varsinaisesti kirjoiteltua, kun kuvat valtasivat oman tilansa! Tavallaan ihan hauska rykäys, mutta se oli kyllä selvä että heti heinäkuussa en lähde samaan uudestaan... jos nyt ainakin kuukauden pitäis taukoa. :) Tai voisihan saman kokeilla toteuttaa joskus vaikka Facebookin tai Instagramin puolella?

Kaikkiin kesäkuun kuviin en ollut ihan tyytyväinen, mutta joukossa on myös ihania muistorikkaita hetkiä. Ja tarkoitushan oli olla ottamatta asiasta minkään valtakunnan stressiä. Tältä se sitten näyttää, se lopullinen 30 kuvan kavalkadi!


Kotirintamalla heinäkuu starttaa vähintäänkin jännittävissä merkeissä. Ollaan tänään menossa pankkiin kirjoittelemaan nimiä papereihin - sen jälkeen tällä tytöllä on ensimmäinen ikioma asuntolaina ja 25 pinnan omistusosuus meidän uudesta kodista! Juhuu! Heppu ei halua, että meidän koti (vanha tai uusi) näkyy täällä blogissa, joten sen verran voin jo varoittaa että kuvapostauksia on turha toivoa, mutta eiköhän tänne sentään eksy jotain yleisempiä muuttojuttuja ja sisustusfiilistelyjä. Koska uusi koti sijaitsee joen toisella puolella, alan tämän kuun aikana hissuksiin jättää hyvästejä rakkaalle Martilleni...

...minkä nyt ehdin kaikelta lomailulta ja reissaamiselta. :) Tänä lauantaina on suuntana Ruisrock (The Cardigans! Antero Lindgren!), kuun puolivälissä paetaan kaupungin pölyjä pariksi päiväksi hepun työpaikan mökille, sitten tehdään isin kanssa perinteinen isä-tytär-Tukholman-matka, jonka jälkeen onkin vuorossa pakolliset DBTL-hulinat (Viikate! Mikko Herranen!) ja enon häät kauniissa Angelniemen maisemissa. Kuun päätteeksi lähdetään isolle kirkolle Bruce Springsteenin pomotettavaksi, ja elokuun puolella Helsingin-reissu jatkuu kahdella teatteriesityksellä - mutta niistä sitten myöhemmin.

Ja joka välissä käyn uimassa ja jäätelöllä. Kuulostaa erehdyttävästi kesältä. :)